September 2019

Ravintoa ruumiille ja luurille

2019-09-12T15:47:48+03:00By |

Ravintoa ruumiille ja luurille

Odotan malttamattomana sitä, että joku oivaltaisi perustaa ensimmäisen täysin kännykänkäytön ehdoilla rakennetun ravintolan: paikan, jossa varaaminen, menun selaaminen, tilaaminen ja maksaminen tietysti, mutta myös ruoan arviointi, kuvaaminen, fiilisten jakaminen ja kaikki muu sometus olisivat pääosassa.

Prosessit, aikataulutus, istumajärjestys ja sisustus, kaikki kännykän ehdoilla. Ja kaikki siten toteutettuna, ettei asiakkaan tarvitsisi tuntea huonoa omaatuntoa pakkomielteenomaisesta sometuksestaan, sillä sehän kuuluisi asiaan.

Konsepti vastaisi täydellisesti havaittavissa olevaan tendenssiin – ruokailu tapahtuisi puhtaasti kännykännäpräämisen tahtiin, viis mistään perinteisestä reaalimaailman sosiaalisesta kanssakäymisestä tai eilispäivän tapakoodistosta. Tähän ravintolaan tultaisiin viettämään aikaa puhelimen, ei muiden ihmisten kanssa.

Itse ruoka- ja juomatuote olisi kehitetty kuvauksellisuuden ehdoilla – mahdollisimman näyttävää ja ajassa kiinni olevaa, puhtaasti Instaan suunnattua suuhunpantavaa.

Tavanomaisten pöytäratkaisuiden lisäksi tarjolla olisi yhden hengen looseja, joissa saisi olla ihan vain kahden oman kännykkänsä kanssa. Mikä kulminaatio!

Ihmisille ravintoa ja kännykkään virtaa. Tulisi varmasti mielenkiintoinen uusi konsepti. Nimeksi Social eatia.

Lue lisää kirjoituksiamme.

June 2019

Haluaisitko hamppua juhlaan?

2019-07-02T12:03:42+03:00By |

Haluaisitko hamppua juhlaan?

#hamppumekko #hamppuhame #kasvattamo #liikettäideoihin #ideatliikkeelle #markkinointi #viestintä #innovaatio #idea #kasvu #yritysmuotoilu #palvelumuotoilu

Vaikka jotkut sitä tykkäävätkin tehdä, on hampun polttaminen pahin mahdollinen loukkaus tuota hienoa kasvia kohtaan. Sen polttaminen vastaa samaa kuin polttaisi seteleitä sen sijaan, että käyttäisi niitä siihen tarkoitukseen mihin ne on valmistettu.

Hamppu on yksi vanhimmista ja samalla potentiaaliinsa nähden ehkä kaikkein aliarvostetuin viljelykasvi. Suoraan Wikipediaa lukemalla saa silmät aukeamaan: Tiesitkö, että hampun siemenet sisältävät kaikki ihmisen terveydelle välttämättömät 20 aminohappoa, siinä on paljon eri omega-rasvahappoja, se käy ravinnoksi sellaisenaan ilman kuumentamista ja on gluteeniton sekä kolesteroliton?

Edelleen Wikipedian mukaan sen kuidut ovat erittäin lujia, kestävät myös märkänä, on puuvillaa pehmeämpi ja lämpimämpi tekstiiliksi valmistettuna, kuitua saadaan 3-4 kertaa enemmän hehtaarilta kuin metsästä, käyttökohteita on lukuisia kestävästä paperista ja eristeistä huonekaluihin.

Melkoinen ihmekasvi.

Kuitenkin sitä viljellään Suomessa säälittävän vähän. Miksi?

Maine. Ymmärrettävistä syistä hampun maine on surkea. Kun joku mainitsee sanan hamppu, tulee siitä ensimmäisenä mieleen pitkätukkainen hippi, jota seuraa savupilvi. Ei kovin hyvää mainosta tuolle loistavalle kasville. Harva edes tietää mitä kaikkea hampusta voidaan valmistaa ja kuinka erinomainen ja monipuolinen kasvi on kyseessä. Ei millään pahalla hippejä kohtaan, mutta yritys- ja palvelumuotoilun näkökulmasta hipeistä ja sitä kautta hampusta on kovin vaikea tehdä salonkikelpoisia.

Mitä jos hampun tuoma mielikuva olisikin jotain ihan muuta?

Kuvittele juhlien kaunein nainen valkoisessa, hieman läpinäkyvässä, elegantissa kesämekossaan hymyilemässä punaisella matolla kameroille. Mekossa, jonka kaikki naispuoliset katsojat haluaisivat ylleen. Siinä hamppumekossa.

Mitä silloin tapahtuisi hampun hyötykäytölle?

Yritys- ja palvelumuotoilulla, brändäyksellä ja markkinoinnilla, eli sillä huonolla tarinalla voidaan pilata erinomainen tuote tai jopa estää hienojen raaka-aineiden hyötykäyttö. Kaikki tuo tarkoittaa myös sitä, että ohitetaan mahdollisuudet tehdä loistavaa liiketoimintaa. Toisaalta, kun tuollaisen tilaisuuden havaitsee ja onnistuu rakentamaan sen oikean tarinan, on menestyksen portit auki.

Saisiko olla hamppua?

#hamppuhame #hamppu #hamppumekko #kasvattamo #liikettäideoihin #ideatliikkeelle #markkinointi #viestintä #innovaatio #idea #kasvu #yritysmuotoilu #palvelumuotoilu

by Mika Repo & Tomas Romero

Lue lisää kirjoituksiamme.

May 2019

Mihin hävisi vaikuttajien aitous?

2019-05-02T11:41:19+03:00By |

Mihin hävisi vaikuttajien aitous?

Tyttö ja perhonen

Vaikuttajamarkkinointi syntyi ja lähti kasvuun, koska vaikuttajat olivat aitoja. He kertoivat ja tekivät asioita omina itseinään, välittämättä arvostelusta. He uskalsivat olla aitoja.

Vaikuttajat kertoivat tuotteista ja palveluista juuri niin kuin ne kokivat. Mitään ei kaunisteltu. Aitous oli mahdollista, koska mukana ei ollut raha. Ostamalla tuotteen omilla rahoilla, ilman tarvetta miellyttää ketään, on helppo olla aito. Kun joku maksaa sinulle siitä, että kerrot hänen tuotteesta tai palvelusta, aitous katoaa. Sen laulua laulat, jonka leipää syöt.  

Sitä mukaa, kun vaikuttajat alkoivat kerätä huomattavaa tuloa kaupallistamalla toimintaansa, kaupallisuudesta alettiin myös kertoa julkisuudessa. Siellä missä on rahaa, on myös tekijöitä. Mitä enemmän on rahaa, sitä enemmän on tekijöitä. Mitä enemmän on tekijöitä, sitä enemmän vaihtelee myös laatu. Näin on käynyt vaikuttajamarkkinoinnissakin jo nyt.

Aitous on unohtunut.

Se mikä nosti vaikuttajamarkkinoinnin pinnalle ja sai suuret massat kiinnostumaan siitä, on jo mennyttä. Kun tarinan alussa kerrotaan kaupallisesta yhteistyöstä, kaikki tietävät, että kyseessä on mainos. Siis ihan tavallinen mainos. Ei autenttinen, henkilön oma mielipide, johon kukaan ei ole vaikuttanut, vaan mainos. Mainos, jolla on maksaja ja joka odottaa mainokselta tuottoa. Tuottoa ei tule, jos tuote tai palvelu haukutaan mainoksessa. Eikä tule sen jälkeen enää rahaakaan vaikuttajalle.

Raha on kuohinnut vaikuttajat.

Vaikka useissa vaikuttajien tarinoissa edelleen painotetaan, että mielipiteet ovat heidän omiaan, eikä mainoksesta maksanut taho ole vaikuttanut siihen mitä vaikuttaja sanoo, näin ei tietenkään ole. Jokainen vähänkään ajatteleva ymmärtää, että raha vaikuttaa. Aika harvassa on ne vaikuttajat, jotka voivat halutessaan haukkua maksavan asiakkaan tuotteita ja palveluja ja tekevät sillä kannattavaa liiketoimintaa.

Liiketoimintamallina vaikuttajamarkkinointi noudattaa täsmälleen samoja malleja, kuin perinteinen markkinointi. Asiakasyritys maksaa mainoksesta ja sen tuomasta näkyvyydestä. On täysin normaalia, että silloin myös toiminta noudattaa samaa vanhaa kaavaa. On valehtelua väittää, että tällä kaikella ei olisi vaikutusta siihen, mitä vaikuttaja sanoo ja miten hän toimii suhteessa yhteistyökumppaniinsa, eli palkan maksavaan yritykseen.

Onko peli jo menetetty?

Ei. Liiketoimintamallit voi miettiä uusiksi. Tässä tapauksessa se on vieläpä melko helppoa. Ensin pitää palata askel taaksepäin ja katsoa mistä kaikki alkoi.

Alussa oli vaikuttaja, jolla oli kanava. Hän osti tuotteen omilla rahoillaan, käytti sitä ja kertoi kokemuksensa. Aidosti, ilman kaunistelua, hyvässä ja pahassa. Tuossa on se oleellinen ero. Hän osti tuotteen omilla rahoillaan. Rahat ostokseen hän sai muualta kuin tuotetta edustavalta taholta. Siinä on salaisuus millä turvataan vaikuttajamarkkinoinnin aitous myös jatkossa. Liiketoimintamalli, jossa vaikuttajan tulo tulee muualta kuin suoraan tuotteita ja palveluja edustavilta tahoilta tai siten, että he eivät tiedä toisistaan.

Yksi esimerkki monien muiden joukossa on välittäjän hyödyntäminen nykyistä laajemmin vaikuttajamarkkinoinnissa. Liiketoimintamallissa vaikuttaja toimii välittäjän kautta, joka takaa sen, että kaupallinen taho ei pääse vaikuttamaan vaikuttajan tuotteesta tai palvelusta kertomaan viestiin. Puolueettomuus varmistetaan välittäjän toimesta myös sopimuksellisesti sekä vaikuttajan että maksavan yrityksen suuntaan. Muitakin toimintamalleja on toki olemassa ja niitä toivottavasti kehitetään lisää.

Aitoudella avaat uudet ovet.

Lopulta kuitenkin ainoa, joka ratkaisee on yleisö. Onneksi aitouden suosio on ainakin oman seurannan perusteella nuorison keskuudessa arvossaan ja edelleen kasvussa. Kun nuoriso huomaa aitouden kadonneen, he kääntävät selkänsä ja etsivät uuden aidon seurattavan. Tuossa piilee mahdollisuus niille yrityksille, jotka ovat hereillä.

Yrityskin voi olla aito vaikuttaja.

Ota yhteyttä, niin mietitään miten sinun yrityksestä saadaan aito vaikuttaja.

#kasvattamo #vuokrajohtaja #hinta #sopimus #digijohtaja #muutos #kokeilukulttuuri #innovaatio #idea #markkinointi #viestintä #yritysmuotoilu #myynti #liikettäideoihin #ideatliikkeelle #aitous #vaikuttajamarkkinointi #mainos #mainostoimisto

Lue lisää kirjoituksiamme.

April 2019

Asiakasuskonnollisuus markkinoinnin tavoitteena?

2019-04-26T17:31:57+03:00By |

Asiakasuskonnollisuus markkinoinnin tavoitteena?

Omenarist

Uskonto on suurimmalle osalle syvällinen, pyhä asia ja siihen liittyy valtavia tunnelatauksia. Myös tuotteet ja palvelut herättävät tunteita, mutta harvoin niin syvällisiä, vahvoja ja ehdottomia kuin uskonto.

Toisaalta tuotteet, palvelut ja niiden omistamisen ja käyttämisen kautta tuleva status koetaan pinnalliseksi. Harva tunnustaa suoraan ostaneensa jotain täysin tunteidensa pohjalta. Suurin osa perustelee hankintojaan ainakin osittain järjellä. Ostopäätös on helppo verhota järkihankinnaksi, vaikka siinä ei ole ollut järjen hiventäkään.

Tunteet vievät.

Markkinoijat ovat jo kauan sitten huomanneet, että vaikuttamalla tunteisiin, voidaan ohjata ihmisten ostokäyttäytymistä haluttuun suuntaan. Myös asiakasuskollisuus rakentuu paljolti tunteiden varaan. Mitä positiivisempia tunteita jokin tuote tai palvelu käyttäjässään herättää, sitä varmemmin hän pysyy asiakkaana ja ostaa saman yrityksen tuotteita tai palveluja myös jatkossa.

Uskonto ja markkinointi eivät sovi yhteen, vai sopivatko?

Uskonnosta ja markkinoinnista puhutaan edelleenkin aika vähän samassa lauseessa. Aihe on arka, helppo käsittää väärin tahallisesti tai tahattomasti ja monen mielestä ne eivät kuulu yhteen. Minusta ne kuuluvat yhteen hyvinkin läheisesti. Väitän jopa, että kuka tahansa markkinoinnin ammattilainen voisi oppia eri uskonnoista ja paljon. Jos jotkut osaavat markkinoinnin, niin uskontokunnat, oli uskonto mikä tahansa.

Kuka muu osaa vedota tunteisiin yhtä vahvasti?

Kuka muu osaa kohdentaa viestinsä yhtä osuvasti?

Kuka muu osaa vastata paremmin asiakastarpeeseen?

Mikä muu tunnepohjainen “sektori” kattaa lähes koko ihmiskunnan?

Asiakasuskollisuus vai asiakasuskonnollisuus?

Koska asiakasuskollisuus perustuu hyvin paljon tunteisiin ja äärimmilleen vietynä saa jopa uskonnollisia piirteitä, voisi asiakasuskollisuuden seuraava taso olla nimeltään asiakasuskonnollisuus. Harva yritys on sille tasolle vielä yltänyt, mutta jotkut ovat olleet tai ovat jo aika lähellä. Miten sinne pääsee ja onko se tavoittelemisen arvoista, ovat hyviä kysymyksiä pohdittavaksi.

Uskontojen ja markkinoinnin liitto?

Ehkäpä markkinointioppeja voisi ammentaa eri uskonnoista ja samalla lähentää henkistä ja maallista maailmaa toisiinsa aivan uudella tavalla. Koska uskonnot eri puolilla maailmaa kamppailevat nopeasti muuttuvan maailman kourissa ja muuttuvat ympäröivää maailmaa hitaammin, voisivat ne vastavuoroisesti ammentaa uusimpia markkinoinnin oppeja ja keinoja toimintansa tueksi.

Olisiko asiakasuskonnollisuus markkinoinnin seuraava trendi?


#kasvattamo #vuokrajohtaja #hinta #sopimus #digijohtaja #muutos #kokeilukulttuuri #innovaatio #idea #markkinointi #viestintä #yritysmuotoilu #myynti #liikettäideoihin #ideatliikkeelle #asiakasuskollisuus #asiakasuskonnollisuus

Lue lisää kirjoituksiamme.

March 2019

Verkkolasku poistuu markkinoilta!

2019-04-09T06:25:31+03:00By |

Verkkolasku poistuu markkinoilta!

Paperi

Elämä ilman laskuja olisi melko mukavaa, eikö? Se aika on väistämättä tulossa. Valitettavasti joudut edelleen maksamaan tavaroista ja palveluista, mutta laskua et enää tulevaisuudessa saa.

Lasku on maksutapana täysin turha. Tulevaisuudessa kaikki rahaliikenne tapahtuu kulutushetkellä reaaliajassa maksajalta saajalle. Mahdollista luottoa käytetään sovittujen asiakaskohtaisten limiittien puitteissa tarpeen mukaan tapahtumakohtaisesti – ideana ja tuotteena vanha, mutta täysin alihyödynnetty ominaisuus.

Teimme Kasvattamossa pienen ajatusleikin siitä miten maksaminen toimii tulevaisuudessa – case sähkön myynti. Sähköä mitataan jo nyt reaaliajassa, mutta maksaminen tapahtuu kuukausittain tai harvemmin menneen kulutuksen mukaan, tai arviolaskujen ja kulutuksen yhdistelmänä.

Tulevaisuudessa sähkö maksetaan kulutuksen mukaan suoraan asiakkaalta sitä mukaa kuin asiakas käyttää sähköä. Maksamisen syklin määrittelee tehokkuus, eli se mikä on koko prosessin kannalta optimaalinen maksutiheys. Teoriassa sykli voisi olla yhtä lyhyt kuin yhden transaktion läpimenoaika, eli tänään käytännössä joitakin millisekunteja.

Samaa periaatetta käytetään tulevaisuudessa kaikkeen maksamiseen. Maksat sitä mukaa kuin käytät. Liikkuminen, ravinto, oppiminen, vesi, jätehuolto, vapaa-aika, harrastukset, markkinointi, mainonta, viestintä ja niin edelleen. Vastaavasti tulot toimivat samalla tavalla. Saat palkkaa sitä mukaa kun teet työtä. Ei ole enää palkkapäiviä.

Olemme jo matkalla kohti onlinetaloutta.

Mitä ajatuksia se sinussa herättää?

Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää aiheesta.

#kasvattamo #vuokrajohtaja #digijohtaja #muutos #kokeilukulttuuri #innovaatio #idea #markkinointi #viestintä #maksaminen #verkkolasku #liikettäideoihin #ideatliikkeelle

Lue lisää kirjoituksiamme.

Mies 47 v. etsii bottia tositarkoituksella.

2019-04-09T07:40:09+03:00By |

Mies 47 v. etsii bottia tositarkoituksella.

#kasvattamo #ideatliikkuu #liikettäideoihin #viestintä #mainos #markkinointi #konsultointi

Botti siellä, botti täällä, joka puolella botti – mutta missä on se oikea?

Kehitys ja keskustelu bottien ympärillä käy kuumana, niitä pullahtelee kuin sieniä sateella. Mukana paljon loistavia toteutuksia, joiden hyödyt on myös mittaamalla todistettu. Esimerkkitapauksissa asiakkaat ovat asioineet bottien kanssa ja saaneet parempaa palvelua. Yritys saa säästöjä, lisää myyntiä tai muuta hyvää, eikä asiakas ole välttämättä edes huomannut asioineensa botin kanssa. Botit ovat osa palvelukehitystä ja matka on vasta alussa.

Suuret toimijatkin ovat jo matkalla. Amazon, Google ja monet muut ovat tuoneet markkinaan omat bottipalvelunsa, joissa on tarjolla kaikkea kaikille. Siis sitä yleistä keskivertaista huttua, joka lopulta tarkoittaa ei mitään kunnollista kenellekään.

Jotain bottimaailmasta vielä uupuu. Jotain oleellista.

Missä on asiakkaan omat, johonkin asiakkaan tarpeeseen erikoistuneet botit?

Otetaanpa simppeli arjen ongelma, mikä vaivaa lähes kaikkia meitä – sähköpostitulva tai vanhentunut kohdennettu markkinointi. Missä on botti, joka yksilöllisesti seuloo ja poistaa roskan oleellisen postin seasta ja vastaa puolestani haluamiini viesteihin?

Tai botti, joka ilmoittaa niille onnettomille markkinointibudjettia tuhlaaville firmoille, että ostin sen fillarin jo kuukausi sitten ja siihen liittyvän spämmin saa lopettaa kaikissa kanavissa. Entä se, joka hoitaa sen fillarin hankinnankin puolestani, juuri sellaisena kuin haluan? Lista on pitkä…

Kaipaatko itsellesi bottia?

Mitä jos tehtäisiin sellainen.

#kasvattamo #vuokrajohtaja #digijohtaja #muutos #kokeilukulttuuri #innovaatio #idea #markkinointi #viestintä #botti #liikettäideoihin #ideatliikkeelle

Lue lisää kirjoituksiamme.

Poltatko rahaa turhaan suunnitteluun?

2019-03-29T11:34:08+02:00By |

Poltatko rahaa turhaan suunnitteluun?

#kasvattamo #ideatliikkuu #liikettäideoihin #viestintä #mainos #markkinointi #konsultointi

Testatessani puupellettien käyttöä takassa polttopuiden sijaan, tulin miettineeksi miksi en suunnitellut kokeilua lainkaan. Miksi vain ostin halvan pellettikorin, tilasin kotipihaan eurolavallisen pellettisäkkejä ja aloitin kokeilun?

Mieli tekisi sanoa vitsinä, että siksi, koska olisin tehnyt sen suunnitelman tietokoneella, enkä olisi voinut käyttää sitä sytykkeenä. Mutta totuus on, että joissain asioissa paras hyöty ja lopputulos saadaan kokeilemalla, eikä suunnittelemalla. Tuloksen näkee samalla kun kokeilee, eikä tarvitse arvuutella.

Suunnitelma on aina vain suunnitelma, ilman toteutusta sinulla ei ole mitään. Sama pätee strategiaan, tavoitteisiin, tahtotilaan, viestintään, innovaatioon, isoon kuvaan, tiekarttaan ja kaikkiin muihin vastaaviin sanoihin, joita on kiva viljellä, osoittaakseen että homma on hanskassa. Eikä niitä viljele konsultti, vaan ihan tasapuolisesti kaikki.

Paraskaan suunnitelma ei kuitenkaan takaa, että tulos on yrityksen kannalta paras mahdollinen. Eikä se takaa edes sitä, että suunnitelman mukainen toteutus näkee koskaan päivänvalon. Vanha sanonta “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.” joutaa suoraan roskiin. Pelkkä hyvä, toteuttamaton suunnitelma on sama kuin aloittamaton toteutus.

Miksi suunnitelmia edelleen tehdään, jos niitä voi toisinaan verrata jopa vessapaperiin?

Yksinkertaisesti siksi, että se rauhoittaa päättäjän mielen. Hän voi tehdä päätöksen jostain mukamas konkreettisesta lopputuloksesta, onhan se kuvattu suunnitelmassa ja kerrottu miten, millä aikataululla ja kustannuksilla lopputulos syntyy. Päättäjä voi nukkua yönsä rauhassa ja onnitella itseään hyvästä päätöksestä.

Valitettavasti päättäjä näkee usein hyvinkin valheellista unta.

Päätöksen jälkeisenä aamuna maailma on jo muuttunut. Eikä yksikään suunnitelma kykene ennustamaan mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Suunnitelman mukainen päätös on tehty eilisen tiedolla, eikä eilistä enää voi muuttaa.

Suunnitelman arvo pienenee jatkuvasti – toimi nopeasti.

Koska kaikki suunnitelmat toteutetaan aina liikkuvaa maalia kohti, on ensiarvoisen tärkeää, että suunnitelmat ovat ymmärrettäviä, järkevälle tasolle vietyjä, oikeasti toteuttamiskelpoisia ja niiden toteuttaminen voidaan aloittaa heti. Päätökseen tai suunnitteluun käytetty aika suhteutettuna tekemisen kestoon on usein aika hyvä indikaattori siitä ollaanko oikeilla raiteilla. Jos käytät viikon työn suunnitteluun tai siitä päättämiseen kolme kuukautta tai päivän, kumpi kuulostaa järkevämmältä?

Entä jos suunnittelisit ja tekisit samalla?

Aivan, kuulostaa monelle tutulta, erityisesti jos olet kokenut digijohtaja. Joskus tekeminen ja suunnittelu voidaan yhdistää. Mikäli se voidaan, lähes poikkeuksetta se myös kannattaa. On toki tekemistä, joka pitää edelleen suunnitella ensin, mutta on järjettömän paljon tekemistä, johon suunnittelulla ei tuoda mitään lisäarvoa – päinvastoin. Ja silti niitä suunnitellaan.

Kannattiko minun ostaa verkkokaupasta 832 kg pellettiä ja kokeilla polttaa ne takassa ilman suunnittelua?

Kannatti. En olisi ikinä osannut etukäteen miettiä mitä kaikkea niiden käytön aikana tulee havaittua ja opittua. Varastointi, kosteuden vaikutus, lämpötilan vaihtelut, välivarastointi lähellä takkaa, tuhkan vähyys, sytyttäminen, paloaika, pellettikori, lisääminen takkaan, lavallisen riittoisuus kalenteriajassa jne. Pitkä lista asioita, jotka tehdään erilailla kuin klapien polttamisessa tai eroavat siitä jollain lailla. Suunnitteleminen ei olisi tuonut käytännössä mitään järkevää lisäarvoa hankkeeseen.

Olisinko osannut suunnitelmassa huomioida miltä näyttää halpa pellettikori, kun siinä on poltettu 832 kg pellettiä? En varmasti. Nyt tiedän.

Kokenut digijohtaja tietää, että mikään suunnitelma ei korvaa kokeilun arvoa. 

Lue lisää kirjoituksiamme.

Mitä opin einesburgerilta?

2019-03-14T16:55:24+02:00By |

Mitä opin einesburgerilta?

#kasvattamo #ideatliikkuu #liikettäideoihin #viestintä #mainos #markkinointi #konsultointi

Kävin poikani kanssa viikonloppuna kookaupassa futisturnauksen jälkeen. 12-vuotiaalla oli luonnollisesti kova nälkä, joten hän rupesi keräämään ostoskoriin kaikenlaista valmissapuskaa akuuteimpaan tarpeeseen. Yksi eineksistä oli Pirkka-burgeri, siis sellainen muoviin pakattu pelkkä sämpylä ja sen välissä pihvi, ei mitään muuta. Aluksi protestoin, ettei nyt tällaisia voi syödä, mutta sitten huomasin hinnan – neljä kappaletta kahdella eurolla. Halpaa on, menköön.

Kotiin ajaessa ja itsekin pahimpaan nälkään sitä viidenkymmenen sentin eineshöttöä mutustellessa mieleeni hiipi, että tässäpä on melko oiva metafora tälle Kasvattamon tekemiselle, siis tässä Pirkan hampurilaisessa.

Selitän asian: tuo burgeri on kuin nämä ajatukset, joita tuotamme. Siinä on selkeästi tunnistettava muoto, se oleellinen, joka tekee siitä hampurilaisen. Siinä on ihan kelpo sämpylä, siis se tapa, jolla idea on esitetty, sen raamit. Mutta – ennen kaikkea – siinä on pihvi, koko homman ydin. Hyvä pihvi on se oivallus, joka tekee ideasta ainutkertaisen ja vetovoimaisen. Ilman pihviä ei ole hampurilaista. (En nyt ota kantaa tässä siihen, onko Pirkka-burgerin pihvi oikeasti hyvä – kuvitellaan metaforan suoraviivaistamisen nimissä, että se olisi…)

Entä sitten muut hyvän burgerin raaka-aineet, juustot, tomaatit, salaatit – missä ne ovat? Se riippuu siitä, kuka idean ottaa omakseen, kuka sitä ryhtyy edistämään ja toteuttamaan. Ajatukset, joita kehittelemme, ovat alkuvaiheessa geneerisiä, toteuttajasta riippumattomia. Emme aina voi tietää, mitä kaikkia resursseja mahdollisella toimeenpanijalla on käytettävissään, joten siksi ideat kehitellään alkuvaiheessa pelkkinä Pirkka-burgereina, vain sämpylä ja pihvi, ilman lisukkeita. Asiakas sitten lisää itse tarpeelliseksi näkemänsä muut raaka-aineet. Toki Kasvattamosta tulee kokki avuksi aina tarvittaessa.

Mikä sitten tekee ideasta – tai hampurilaisesta – ainutkertaisen? Se on tietenkin kastike, siis se tapa, jolla idea konvertoidaan tulovirraksi. Kastike on liikeidean ansaintalogiikka. Sen reseptin saa jokainen asiakas lopulta itse päättää omista lähtökohdistaan. Jokaisen yrityksen liiketoiminnan parhaan asiantuntijan pitäisi löytyä sieltä firman puikoista, mutta kyllä tässäkin Kasvattamo toki tarjoaa kastikepohjan tilattaessa.

Burgerin voi hotkaista kylmänä, nopeasti pahimpaan nälkään sellaisenaan ilman lisukkeita. Tai sen voi lämmittää, maustaa, tuunata ja täydentää mielensä mukaan, joko itselle tai muille. Sitä voi kehittää ja parhaimmillaan siitä saa oivallisen herkullisen runsaasti lisäarvoa tuottavan makupalan.

Kasvattamo tuottaa siis hyvän burgerin aihion, jota asiakas saa itse tuunata makunsa mukaan. Asiakkaalla on ne voimavarat, joita tarvitaan viemään idea tuottavaksi liiketoiminnaksi. Tämä on hyvä tehtävänjako.

Lue lisää kirjoituksiamme.