Poltatko rahaa turhaan suunnitteluun?

#kasvattamo #ideatliikkuu #liikettäideoihin #viestintä #mainos #markkinointi #konsultointi

Testatessani puupellettien käyttöä takassa polttopuiden sijaan, tulin miettineeksi miksi en suunnitellut kokeilua lainkaan. Miksi vain ostin halvan pellettikorin, tilasin kotipihaan eurolavallisen pellettisäkkejä ja aloitin kokeilun?

Mieli tekisi sanoa vitsinä, että siksi, koska olisin tehnyt sen suunnitelman tietokoneella, enkä olisi voinut käyttää sitä sytykkeenä. Mutta totuus on, että joissain asioissa paras hyöty ja lopputulos saadaan kokeilemalla, eikä suunnittelemalla. Tuloksen näkee samalla kun kokeilee, eikä tarvitse arvuutella.

Suunnitelma on aina vain suunnitelma, ilman toteutusta sinulla ei ole mitään. Sama pätee strategiaan, tavoitteisiin, tahtotilaan, viestintään, innovaatioon, isoon kuvaan, tiekarttaan ja kaikkiin muihin vastaaviin sanoihin, joita on kiva viljellä, osoittaakseen että homma on hanskassa. Eikä niitä viljele konsultti, vaan ihan tasapuolisesti kaikki.

Paraskaan suunnitelma ei kuitenkaan takaa, että tulos on yrityksen kannalta paras mahdollinen. Eikä se takaa edes sitä, että suunnitelman mukainen toteutus näkee koskaan päivänvalon. Vanha sanonta “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.” joutaa suoraan roskiin. Pelkkä hyvä, toteuttamaton suunnitelma on sama kuin aloittamaton toteutus.

Miksi suunnitelmia edelleen tehdään, jos niitä voi toisinaan verrata jopa vessapaperiin?

Yksinkertaisesti siksi, että se rauhoittaa päättäjän mielen. Hän voi tehdä päätöksen jostain mukamas konkreettisesta lopputuloksesta, onhan se kuvattu suunnitelmassa ja kerrottu miten, millä aikataululla ja kustannuksilla lopputulos syntyy. Päättäjä voi nukkua yönsä rauhassa ja onnitella itseään hyvästä päätöksestä.

Valitettavasti päättäjä näkee usein hyvinkin valheellista unta.

Päätöksen jälkeisenä aamuna maailma on jo muuttunut. Eikä yksikään suunnitelma kykene ennustamaan mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Suunnitelman mukainen päätös on tehty eilisen tiedolla, eikä eilistä enää voi muuttaa.

Suunnitelman arvo pienenee jatkuvasti – toimi nopeasti.

Koska kaikki suunnitelmat toteutetaan aina liikkuvaa maalia kohti, on ensiarvoisen tärkeää, että suunnitelmat ovat ymmärrettäviä, järkevälle tasolle vietyjä, oikeasti toteuttamiskelpoisia ja niiden toteuttaminen voidaan aloittaa heti. Päätökseen tai suunnitteluun käytetty aika suhteutettuna tekemisen kestoon on usein aika hyvä indikaattori siitä ollaanko oikeilla raiteilla. Jos käytät viikon työn suunnitteluun tai siitä päättämiseen kolme kuukautta tai päivän, kumpi kuulostaa järkevämmältä?

Entä jos suunnittelisit ja tekisit samalla?

Aivan, kuulostaa monelle tutulta, erityisesti jos olet kokenut digijohtaja. Joskus tekeminen ja suunnittelu voidaan yhdistää. Mikäli se voidaan, lähes poikkeuksetta se myös kannattaa. On toki tekemistä, joka pitää edelleen suunnitella ensin, mutta on järjettömän paljon tekemistä, johon suunnittelulla ei tuoda mitään lisäarvoa – päinvastoin. Ja silti niitä suunnitellaan.

Kannattiko minun ostaa verkkokaupasta 832 kg pellettiä ja kokeilla polttaa ne takassa ilman suunnittelua?

Kannatti. En olisi ikinä osannut etukäteen miettiä mitä kaikkea niiden käytön aikana tulee havaittua ja opittua. Varastointi, kosteuden vaikutus, lämpötilan vaihtelut, välivarastointi lähellä takkaa, tuhkan vähyys, sytyttäminen, paloaika, pellettikori, lisääminen takkaan, lavallisen riittoisuus kalenteriajassa jne. Pitkä lista asioita, jotka tehdään erilailla kuin klapien polttamisessa tai eroavat siitä jollain lailla. Suunnitteleminen ei olisi tuonut käytännössä mitään järkevää lisäarvoa hankkeeseen.

Olisinko osannut suunnitelmassa huomioida miltä näyttää halpa pellettikori, kun siinä on poltettu 832 kg pellettiä? En varmasti. Nyt tiedän.

Kokenut digijohtaja tietää, että mikään suunnitelma ei korvaa kokeilun arvoa. 

Lue lisää kirjoituksiamme.